Napakorun otin talvella 2007, eli olin 8-luokalla, nyt mulla on sellanen jänskä raskausnapakoru, jota en ensin meinannu ostata käyttää, mutta kyllä toi nyt on ihan hyvin paikallaan. En kyllä nyt jaksa ottaa siitä kuvaa, mutta tässä jostain koneen syövereistä löydetetyt pari kuvaa.
Napakorun kanssa mulla ei oo ollut koskaan mitään ongelmaa. Silloin kun sen otin, siitä tuli tottakai vähän verta ja oli kipeä ja niitä kudosnesteitä tuli, mutta ei sen jälkeen mitään muuta. Kun ekan kerran vaihdoin siihen tommosen vähän painavamman korun, pelkäsin, että napa ei tykkäis ja koru alkais kasvaa ulos (kaverille kävi näin), mutta eipä käynyt mitään ja tossa se nyt on vieläkin. Vähän pelottaa, että onko se ihan ennallaan raskauden jälkeenkin, toivotaan!
Kielikorun otin sitten vuonna 2009 tammikuussa, otan muuten lävistykset aina talvisin, että voin vetää kesän kunnolla uiden yms. vaikkei esim. kielikorun ottaminen kesällä haittaa mitään, mutta mä olen niin päättänyt. Löysin tasan yhden (siedettävän näköisen) kuvan kielestäni.
Ihanaa kuvailla omaa kieltä, mutta siinä nyt on jonkunlainen kuva. Kielikorun ottaminen on yhtä helvettiä. Itse lävistäminen ei satu paljoakaan, mutta seuraavat päivät/seuraava viikko on yhtä helvettiä. Voit syödä vain pilttejä tms. löysää, kieltä pitää puhdistaa aina syönnin jälkeen, ja oikeesti puhuminen sattuu ja ärrää ei pysty sanomaan, mäkin pelkäsin, että musta tuli r-vikainen, mutta se loppu sitten kun kieli parantui. Niin ja kieli turpookin ihanasti. Okei ei oo tarkoitus pelotella, halusin vaan kertoo omat kokemukset. :-D
Ja kai se on pakko sanoa, kun kuva tuli koneella vastaan. TeiniNoora oli seiskaluokalla ja äiti ei antanut ottaa lävistyksiä vaikka isosiskokin sai seiskaluokalla nenäkorun. Noora suuttui äidille kun halusi niin kovin Madonna-lävistystä. Noh, Noora meni lävistäjälle ja lävistäjä sanoi, että ei, huoltajan soitto tai huoltaja mukaan. Noora otti neulan käteensä (ihan paksumpi ompeluneula tai sellanen) ja teki sen itsellensä. Muistan kun se sattui ja vettä vain vuosi silmistä, siihen sitten Noora laittoi korvakorun kiinni. Äiti suuttui ja suostui käydä ostamassa siihen huulikorun. No kappas vain, kohta koru oli niiin kipeä ettei sitä voinut enää pitää ja piti ottaa pois. Sen jälkeen en ole itse tehnyt muitakuin korviksia. En väitä, ettei itsetehdyt aina onnistuisi, mutta ei mulla ainakaan. Ja no, tässä on sitten kuva. Ihan vain _hiukan muokattuna ja juuri tehtynä. Miten noi hienot huulikiillot (olin oikeesti aika karseasti meikkaava ja käytin meikkiä ihan sikana)
ja toi korvakoru? Punotusta ei ole vai ollenkaan? Oon saanut aika hienosti muokattua noi pois. :--D Mutta siis se oli ihan punanen ja tosi kipeä. Ja kaikki katto koulussa vähän oudosti kun en saanut sitä meikilläkään kunnolla peitettyä.
Ja juu, toi on korvakoru :-d
Mutta joo, sitten viellä siitä smileystä. Elikkä googlesta löysin tälläsen vähän ehkä havainnoillistavan kuvan, jos joku ei tiedä mikä on smiley.
Eli se tulee tohon hampaiden yläpuolelle, niin haluaisin ton, mutta mietin nyt vielä, kun en halua ihan jokapaikkaan lävistystä, mutta naamassa mulla ei oo ollenkaan, eikä varmaan oo tulossakaan.
Mutta mun pitäis nyt mennä, kirjottelen taas kuhan ehdin! :-)
♥ noora